Literatur

Luitwin Rémý

Ja kylmä on yö

joskus, vain itkin.
ja tuijotus joka minulla oli
ulospäin, hullun maski
kun syvällä sisälläni, kovaa huutaa suru ja tuska
halusin paeta kaikesta siitä, en muuta
takaisin luoksesi, kuolemassa
jos ei elämässä, yhdessä
ja kylmä on yö ilman sinua.

joskus, minä nauroin.
sille mitä metsästin unien jälkeen
ja joita en koskaan oikeasti nähnyt.
olisi pitänyt tietää, että en näe niitä
uskoin harhoihin, joita en ymmärrä
enkä ymmärtänyt, ja usein
se piti minut hereillä.
ja kylmä on yö ilman sinua.

joskus, minä kaduin
kaiken aikaa, jonka vietimme yhdessä
ilman epäilyä tulevasta
vain harvoin ymmärsin hetken arvon
tajusin. ja nyt kun muistelen sitä
se satuttaa. ja silloin
hymyni kertoo katkeruudesta.
ja kylmä on yö ilman sinua.

joskus, vain itkin.
vaikenin; etsin yön hiljaisuutta
ja löysin vain kylmyyden.
eksyin pimeyteen. missä oli läheisyys
vain yksinäisyys seuraa minua.
kaipaan sitä niin paljon; ja jäljellä
ei ole mitään arvokasta.
ja kylmä on yö ilman sinua.

----- Käännös: T. Mäntymäki

----- takaisin / zurück zu / back to: ----- [ Rémý - Index | Literatur | Kultur ] -----

Back to top ....